”VILLE VAURION VALMENNUSKLINIKAN tärkein yksittäinen viesti oli yksinkertainen: kiitä hevostasi. Hyvä tapa kiittää on esimerkiksi silittää hevosen kaulaa. Paras kiitos hevosellesi on kuitenkin apujen käytön mustavalkoisuus. Vaurion mukaan suurin osa hevosista haluaa miellyttää ratsastajaansa. Meidän tehtävämme on kertoa hevoselle selkeästi, mitä siltä haluamme. Näin saamme tuloksena tyytyväisen ja motivoituneen hevosen. Ja sitähän kohti jokainen meistä […]
Lue lisää
TÖRMÄSIN TUOHON PEIKKOON jo ensi metreilläni hevosmaailmassa. Ensimmäisellä ratsastustunnillani opettelin putsaamaan kavioita sydän läpättäen. Ajattelin että tähänkö tämä homma kaatuu ennen kuin ehtii edes alkaakaan. Esiin nousi lapsuudesta jäänyt pelko isoja eläimiä kohtaan, joka sai alkunsa siitä kun jouduin lehmän puskemaksi. Mutta ei uusi harrastus siihen kuitenkaan jäänyt. Hevoshulluus kasvoi ja vaikka oppia ja kokemusta tuli koko ajan lisää, en […]
Lue lisää
KUN KOLME VUOTTA SITTEN menin ensimmäiselle ratsastustunnille, tarkoitus ei ollut hurahtaa. Siinä vain kävi niin, enkä usko olevani ainoa. Menin tunneille hyvässä uskossa, että saan tästä itselleni mukavan liikuntalajin. Olen niitä ihmisiä, joille koululiikunnasta toipuminen vei aikaa. Olen liikuntani hoitanut mieluiten hyötyliikuntana ja liittänyt sen jotenkin kouluun, työhön tai työmatkoihin. Ratsastus muutti kaiken. Huomasin että […]
Lue lisää
”JOKALAJIN RATSASTAJANA” alkaa jossain vaiheessa miettiä, tarvitsenko treeneissäni kankisuitsitusta vai pärjäänkö vallan mainiosti pelkillä nivelillä? Kankisuitsituksen käyttäjänä olen varsin vihreä ja haluan oppia koko ajan lisää! Kouluvalmennuksissa olen käynyt kankisuitsituksella ja aina ensin kysynyt, että voiko valmentaja tarkistaa kuolainten sopivuuden ja muutenkin neuvoa kankien käytössä. Haluan niin vimmatusti parantaa tuntumaa hevosen suuhun, riippumatta kuolaimesta! Haluan oppia valmennuksissa kankien […]
Lue lisää
HEI, OLEN MILLA, 19-vuotias heppatyttö. Tai pikemminkin ponityttö, sillä koko ikäni olen ratsastanut lähinnä vain poneilla. Ratsastuskoulujen ryhmien pienimpänä tyttönä sain lähes aina alleni ponin ja opittuani vähän taitavammaksi, päädyin aina ratsastamaan niitä vikureimpia tuntiponeja. Monien ratsastuskouluvuosien jälkeen sain oman ponin, joita onkin tähän päivään mennessä kertynyt jo kolme: yksi pikkuponi ja kaksi isompaa risteytysponia. […]
Lue lisää