Keppihevonen: 49. Luku
Kylänraitti oli hiljainen, Siru ei nähnyt enää ristin sielua missään. -”Kaikki ovat varmaankin vetäytyneet sisälle varjoon.” Joonas sanoi, ajatellen selvästi […]
Kylänraitti oli hiljainen, Siru ei nähnyt enää ristin sielua missään. -”Kaikki ovat varmaankin vetäytyneet sisälle varjoon.” Joonas sanoi, ajatellen selvästi […]
Ensimmäinen asia, jonka Siru havaitsi tajunnan menetyksen jälkeen, oli voimakas pääkipu. Siru myös ymmärsi makaavansa jossakin pehmeässä, mahdollisesti heinikossa ja
Mummo purki tavaroita autosta vaitonaisen oloisena. -”Teltta? Mihin me sitä oikein tarvitsemme?” Siru kysyi, samalla kun auttoi mummoa raskaiden tavaroiden
Pampula seisoi tarhassaan muiden ponien seurassa ja rouskutti päiväheiniään tyytyväisen näköisenä. Siru nojaili aitaan ja katseli ponia liikutuksen vallassa, miten
Kun Siru viimein sai avattua silmänsä, he olivat saapuneet jäätyneen lammen rantaan. Midas oli pysähtynyt, mutta puuskutti yhä rajusti. Sirulla
Siru katseli ympärilleen. Lähes viikon mittainen vesisade oli kääntynyt jälleen pakkasen puolelle, joka oli saanut luonnon suorastaan säihkymään. Joka paikka
Sirun oli vaikeaa hyväksyä mummon ehdottomuutta siinä, että he eivät saisi kajota menneisiin tapahtumiin liiaksi. Siru oli nimittäin täysin varma
Se päivä oli vaatinut veronsa ja Sirun vointi oli romahtanut. Seuraavat päivät Siru eli kuin usvan saartamana. Hän kamppaili sisällään
Ulkona oli jo säkkipimeää ja keittiön valo oli muuttunut keinotekoisen keltaiseksi, mutta kukaan heistä ei kiinnittänyt siihen mitään huomiota. Ainoa
-”Nyt te sitten tiedätte, kuka Matias oikein oli ja kuinka hän sai taikahevosensa.” mummo jatkoi ja empi hetken. ”En tiedä