Viime vuoden marraskuussa julkaistiin tutkimus, joka kartoittaa ratsukäytössä olevilla islanninhevosilla esiintyvien mahahaavojen riskitekijöitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin useita tekijöitä, kuten hevosten ikää, kuntoa, työmäärää, ruokinta- sekä pitotapoja. Tässä jutussa käymme tutkimuksen tiivistettynä läpi.

Hevosen mahahaava on tila, jossa mahalaukun limakalvoon syntyy vaurioita tai haavaumia. Tämä tila aiheuttaa kipua ja epämukavuutta hevoselle ja hoitamattomana se voi johtaa vakaviin terveysongelmiin. Mahahaavat syntyvät, kun mahalaukun suojaavat mekanismit heikkenevät ja vatsahapot pääsevät vaurioittamaan limakalvoa. Stressi, ruokinta- ja hoitotavat sekä ympäristöolosuhteet voivat kaikki vaikuttaa mahahaavan syntyyn.

Mahahaavat voivat syntyä monista syistä. Pitkät ruokintavälit ja korkea tärkkelyspitoisuus rehussa lisäävät riskiä, kuten myös kuljetus, kilpailut ja muut stressitekijät.

Miten mahahaavaa voi ehkäistä ja hoitaa?

Mahahaavan ehkäisy ja hoito voivat sisältää useita toimenpiteitä, kuten säännöllinen ja kuitupitoinen ruokinta. Tarjoa hevoselle pieniä määriä rehua usein ja vältä korkean tärkkelyksen rehujen antamista. Hevosen elinolosuhteet ja ympäristö tulisi pitää mahdollisimman rauhallisena ja ennakoitavana. Anna hevosen ulkoilla ja laiduntaa mahdollisimman paljon. Joissakin tapauksissa eläinlääkäri voi määrätä lääkitystä, joka vähentää mahahappojen määrää ja suojaa limakalvoa.

Hevosen rotu ja olosuhteet voivat vaikuttaa mahahaavan riskiin. Esimerkiksi jotkin rodut saattavat olla herkempiä stressille tai mahahappojen tuotannolle. Olosuhteet, kuten tallitilat, liikunnan määrä ja ruokintatavat, voivat myös vaikuttaa riskiin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että hevoset, jotka saavat enemmän ulkoilua ja vähemmän tärkkelyspitoista ruokaa, ovat vähemmän alttiita mahahaavoille.

Tutkimuksen toteutus

Marraskuussa julkaistun tutkimuksen tekoon osallistui 211 aikuista islantilaista ratsuhevosta, jotka olivat iältään 3–20-vuotiaita. Hevoset olivat peräisin neljältä eri alueelta Islannissa. Tutkimuksessa kerättiin tietoja hevosten kuntoluokituksesta, ruokinnasta, liikunnan määrästä ja käyttäytymisestä. Hevoset gastroskopoitiin 15–18 tunnin paaston jälkeen, ja mahahaavojen esiintyvyys arvioitiin käyttäen EGUS-neuvoston vakavuusasteikkoa. Tilastollista analyysia varten suoritettiin logistinen regressioanalyysi valituista muuttujista.

’Tutkimuksen tulokset osoittivat, että hevosten kunto, ikä ja työmäärä eivät olleet merkittävästi yhteydessä mahahaavojen esiintymiseen. Sen sijaan Islannin alue ja hevosten sukupuoli vaikuttivat mahahaavojen esiintyvyyteen.

Eri alueilla havaittiin eroja mahahaavojen esiintymisessä, mikä viittaa siihen, että ympäristötekijät voivat vaikuttaa haavojen muodostumiseen. Tutkimuksessa korostettiin myös, että hevosten sukupuoli vaikutti mahahaavojen esiintymiseen, vaikkakaan tämän yksityiskohtaisempaa tietoa tästä yhteydestä ei esitetty.

Ulkoilun merkitys

Tutkimus osoitti, että hevoset, jotka viettivät yli kaksi tuntia päivässä ulkona, olivat vähemmän alttiita merkittäville mahahaavoille kuin ne, jotka olivat ulkona alle kaksi tuntia päivässä. Sisälläpidettyjen hevosten, jotka kuitenkin saivat ulkoilla osan päivästä, havaittiin olevan suojassa merkittäviltä mahahaavoilta.

Ruokinnan osalta tutkimus korosti alhaista tärkkelyksen ja sokerin saantia sekä usein annettavia rehuaterioita mahahaavojen ehkäisyssä. Erityisesti täydentävän rehun syöttäminen, jossa rehu sisältää alle 1 gramma rakenteettomia hiilihydraatteja (NSC) per kilo per ruokintakerta, oli suojaava tekijä mahahaavoja vastaan.

Tutkimus vahvisti suhteellisen alhaisen mahahaavojen esiintyvyyden islanninhevosilla, jotka olivat treenissä ja niitä ruokittiin vain vähän tärkkelystä ja sokeria sisältävillä ruokavalioilla. Tämä viittaa siihen, että oikeilla ruokintatavoilla ja pitotavoilla voidaan merkittävästi vähentää mahahaavojen riskiä.

Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin suuri esiintyvyys mahahaavoja rauhasalueella (EGGD-haavat). Tälle haavatyypille ei löydetty helposti muutettavissa olevia riskitekijöitä, mikä viittaa siihen, että lisätutkimuksia tarvitaan tämän ongelman ratkaisemiseksi.

Kyseinen tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa mahahaavojen riskitekijöistä ja korostaa ruokinnan ja ulkonaoloajan merkitystä. Nämä havainnot voivat auttaa hevosten omistajia ja treenajia parantamaan hevosten hyvinvointia ja ehkäisemään mahahaavoja tehokkaammin.

Lähteet: Luthersson, N., Þorgrímsdóttir, Ú. Ý., Harris, P. A., Parkin, T., Hopster-Iversen, C., & Bennet, E. D. (2023). Risk Factors for Equine Gastric Ulcer Syndrome Incidence in Adult Icelandic Riding Horses

Kuvituskuvat: Pixabay