Kolumni: Osta hevonen ja maailma pelastuu
HEVOSLEHTIÄ LUKIESSA tulee tunne, että hevonen on ratkaisu ihmiskunnan ongelmiin, mikäli vain saataisiin päättäjät ja suuri yleisö ymmärtämään asia. Hevonen […]
HEVOSLEHTIÄ LUKIESSA tulee tunne, että hevonen on ratkaisu ihmiskunnan ongelmiin, mikäli vain saataisiin päättäjät ja suuri yleisö ymmärtämään asia. Hevonen […]
Jokaiselle meistä on varmaankin tuttu tunne ja tilanne, se kun pitäisi nousta hevosen selkään, sydän hakkaa ja kädet tärisevät. Suoraan sanottuna
JÄRJESTIMME INSTAGRAMISSA kuvakilpailun, jonka aiheena oli ”Meidän tallitiimi”. Kilpailun voitti Noora Mattila, jonka ajatuksia omasta talliporukasta ja -ilmapiiristä voitte lukea tästä artikkelista!
”VILLE VAURION VALMENNUSKLINIKAN tärkein yksittäinen viesti oli yksinkertainen: kiitä hevostasi. Hyvä tapa kiittää on esimerkiksi silittää hevosen kaulaa. Paras kiitos
TÖRMÄSIN TUOHON PEIKKOON jo ensi metreilläni hevosmaailmassa. Ensimmäisellä ratsastustunnillani opettelin putsaamaan kavioita sydän läpättäen. Ajattelin että tähänkö tämä homma kaatuu ennen kuin
KUN KOLME VUOTTA SITTEN menin ensimmäiselle ratsastustunnille, tarkoitus ei ollut hurahtaa. Siinä vain kävi niin, enkä usko olevani ainoa. Menin
”JOKALAJIN RATSASTAJANA” alkaa jossain vaiheessa miettiä, tarvitsenko treeneissäni kankisuitsitusta vai pärjäänkö vallan mainiosti pelkillä nivelillä? Kankisuitsituksen käyttäjänä olen varsin vihreä ja haluan oppia
HEI, OLEN MILLA, 19-vuotias heppatyttö. Tai pikemminkin ponityttö, sillä koko ikäni olen ratsastanut lähinnä vain poneilla. Ratsastuskoulujen ryhmien pienimpänä tyttönä