Raviurheilu Suomessa ja maailmalla

Raviurheilu Suomessa ja maailmalla

Raviurheilu on suosittu laji Suomessa ja sitä seuraakin raviradoilla joka vuosi noin 800 000 katsojaa. Suomi onkin yksi viidestä suurimmasta raviurheilumaasta maailmassa. Suositut Kuninkuusravit keräävät vuosittain 50 000 katsojaa ja raveja Suomessa järjestetään miltei vuoden jokaisena päivänä. Siinä missä raveja harrastetaan kaikissa Pohjoismaissa, on laji kuitenkin harvinainen esimerkiksi Isossa-Britanniassa. Siellä tyypillisempi hevosurheilu on laukkaurheilu. Pohjoismaiden lisäksi raveja harrastetaan muun muassa Yhdysvalloissa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Venäjällä.

Raviurheilulla on Suomessa myös pitkät perinteet. Nopea hevonen oli hyvä postinkuljettaja, mutta kylän raiteilla myös kisailtiin hevoskärryillä ja kirkostakin viiletettiin kotiin kilpaa naapurin kanssa. Ja niin kauan kuin hevosilla on kisailtu, on kisoissa myös lyöty vetoa ja palkittu voittajia eri tavoin. Modernissa vedonlyönnissä ei enää tarvitse mennä raviradalle, vaan vedonlyöntiä harrastetaan verkossa. Raviurheilun ja vedonlyönnin siirtymisessä verkkoon on hyvänä puolena se, että pelien valikoima on laajentunut ja verkossa voi pelata samalla myös muita pelejä. Katso parhaat nettikasinot linkistä, ja lue lisää raviurheilusta alta.

 

Raviurheilun historia Suomessa

Nykyaikainen raviurheilu sai alkunsa Yhdysvalloista 1700-luvulla ja se levisi muualle maailmaan 1800-luvulla. Ensimmäinen kirjallinen todiste ravikilpailuista Suomessa on peräisin vuodelta 1817. Silloin kilpailut järjestettiin Eurajoen jäällä. Myös valtion toimesta järjestettiin kilpailuja, joissa palkinnot maksettiin verorahoilla. Valtio halusi näin tukea ravihevosen ominaisuuksia, sillä hyviä juoksijoita tarvittiin esimerkiksi postin kuljettamiseen. Ensimmäinen ravirata rakennettiin Helsinkiin Oulunkylään vuonna 1884 ja valtakunnallinen kilpailu Kuninkuusravit ajettiin ensimmäisen kerran vuonna 1924.

Hevosten määrä väheni runsaasti sodan jälkeen, kun maa- ja metsätalous sai käyttöönsä uusia koneita. 1950-luvulla kiinnostuttiin lämminverisistä hevosista ja ensimmäiset kisat, joissa juoksivat lämminveriset, järjestettiin vuonna 1960. 1970-luvulla ravikilpailut kehittyivät ja katsojamäärät kasvoivat runsaasti. Suomen Hippos ry., suomalaisen raviurheilun ja hevoskasvatuksen valtakunnallinen keskusjärjestö, perustettiin vuonna 1973 ja se muodostui monista hevosalan järjestöistä. Ravipeli siirtyi Veikkauksen hoitoon 1980-luvulla ja se vastaa siitä edelleenkin.

 

horse-832145_1280
Ravihevosen ei pidä olla arka.

 

Millainen on hyvä ravihevonen?

Suomessa raveja harrastetaan niin kylmä- kuin lämminverisilläkin hevosilla. Esimerkiksi kaikille tuttu suomenhevonen on kylmäverinen rotu ja tämä kansallishevosemme onkin yksi maailman nopeimmista kylmäverisistä roduista. Ravihevoselta vaaditaan tietysti nopeutta ja sen on myös pidettävä juoksemisesta. Ravihevosen ei pidä tietenkään olla arka, sillä raviradoilla on paljon melua ja ihmisiä. Sopivalla hevosella on myös oltava luontainen vietti johtaa laumaa ja voittaa.

Kylmäveriset hevoset ovat lämminverisiä hitaampia ja pohjoismainen erikoisuus onkin, että näille roduille järjestetään erikseen omia lähtöjä. Ne kattavat hieman alle 35 % kaikista raveista. Suomenhevosia kisailee raveissa noin 3 000 kappaletta. Norjalaiset ja ruotsalaisen kylmäveriset hevoset voivat osallistua raveihin Suomessa, mutta suomenhevoset eivät normaalisti voi kilpailla Ruotsin ja Norjan raveissa. Suomen menestynein ravihevonen Viesker voitti ravikuninkuuden viitenä vuotena peräkkäin ja tienasi kisoista uransa aikana kaikkiaan 1,1 miljoonaa euroa. Viesker jäi eläkkeelle 15-vuotiaana vuonna 2004.

 

Kuvituskuvat: Pixabay

 

Author Image
Toimitus