Keppihevonen: 42. Luku
Se päivä oli vaatinut veronsa ja Sirun vointi oli romahtanut. Seuraavat päivät Siru eli kuin usvan saartamana. Hän kamppaili sisällään […]
Se päivä oli vaatinut veronsa ja Sirun vointi oli romahtanut. Seuraavat päivät Siru eli kuin usvan saartamana. Hän kamppaili sisällään […]
Ulkona oli jo säkkipimeää ja keittiön valo oli muuttunut keinotekoisen keltaiseksi, mutta kukaan heistä ei kiinnittänyt siihen mitään huomiota. Ainoa
-”Nyt te sitten tiedätte, kuka Matias oikein oli ja kuinka hän sai taikahevosensa.” mummo jatkoi ja empi hetken. ”En tiedä
-”Ennen kuin kerron, miten tapasin isoisäsi ensimmäisen kerran, minun on kerrottava teille vuorostaan hänen tarinansa. Teidän on tärkeää tietää, mitä
Se päivä oli ollut loskantäyteinen, kun mummo oli saapunut heille kylään, pian Sirun kotiuduttua. Mummo oli ajanut kopperollaan talon pihalle
Kun seuraava aamu valkeni, Siru oli kuin uudestisyntynyt. Hän oli niin täynnä tarmoa, että lääkäri joutui suorastaan toppuuttelemaan häntä, ettei
Ensimmäinen asia, mitä Siru sairaalassa herättyään näki, oli hänen äitinsä helpottuneet kasvot. -”Luojan kiitos, Siru…” äiti huokaisi, kun Siru avasi
Suuren päivän aamu koitti. Siru havahtui hiestä märkänä herätyskellon korvia vihlovaan pirinään. Hän tunsi kuinka kylmä hiki oli liimannut yöpaidan
Ensimmäiseksi Siru päätti selvittää, mihin kisoihin Nelli oli sanonut osallistuvansa. Se oli ollut helppoa. Nelli oli mainostanut tulevaa koitosta lähes
Siru seisoi Pampulan karsinassa. Hän oli juuri aloittanut ponin harjaamisen, kun hän oli havahtunut Nellin pistävään ääneen. Nelli puhua kailotti